Puolivuotias

Milo tänään puoli vuotta ♥

Tokokurssin viimeinen kerta

Perjantaina oli tokon pentukurssin viides ja viimeinen kerta, jonka aikana kävimme läpi joitakin kurssilla harjoiteltuja asioita: istumista, maahan menoa, luoksetuloa, sivulle tulemista, "hyppäämistä" esteen yli (rima maassa), tötsän kiertämistä sekä ruutuun juoksemista. Oli todella kiva viimeinen kerta, ja oli hienoa huomata, että kehitystä oli tapahtunut. Perjantaina tosin satoi sen verran, että olimme treenien jälkeen aivan läpimärkiä. Milokin välillä oli sitä mieltä, että hänhän ei maahan menossa pyllyään maahan laske. Namit eivät Milolle myöskään palkkioksi tällä kertaa kelvanneet, mutta onneksi oli parikin lelua mukana, joilla sain sen ainakin suurimman osan ajasta tottelemaan.

Kävimme ostamassa Milolle Mustista ja Mirristä heijastinliivin, kun on iltaisin jo niin pimeää. Ilmeestä näkee mitä Milo on moisesta liivistä mieltä... Se vaikutti aika loukkaantuneelta vielä pitkään lenkin jälkeenkin. :D

Yökylässä

Vietimme viime viikonlopun Milon "mummulassa" maalla. Olimme pitkästä aikaa Milon kanssa yötä jossakin muualla kuin kotona, ja hyvinhän se meni. :) Milo ei pienistä muutoksista stressaa, hyvin maistui uni vieraassakin sängyssä! Tosin huomasimme, että Milo ei kylässä ole vielä yhtä varmasti sisäsiisti kuin kotona, sillä sille sattui parikin vahinkoa viikonlopun aikana.

Lauantaina kokeilimme ihan huvin vuoksi jättää Milo anopilleni hoitoon muutamaksi tunniksi, ihan vain nähdäksemme miten se suhtautuu. Milo ei edes tuntunut huomaavan lähtöämme, sillä oli jotakin paljon mielenkiintoisempaa tekemistä juuri sillä hetkellä. :D Kaikki oli kuulemma muutenkin mennyt todella hyvin poissa ollessamme. Milo oli ollut kuin kotonaan, välillä riehunut, välillä nukkunut ja välillä vahtinut ohikulkijoita ja naapurin hevosia. :)

Tokoa

Perjantaina oli kahden viikon tauon jälkeen toiseksi viimeiset tokotreenit. Treenit menivät tällä kertaa hyvin, ja opimme jälleen paljon uutta. Aluksi harjoittelimme tötsän kiertämistä, jota olimme harjoitelleet kerran aiemminkin. Milo selvästi muisti harjoituksesta jotakin, koska pystyimme heti jatkamaan siitä mihin viimeksi jäätiin.

Seuraavaksi harjoittelimme ruutuun juoksemista, joka oli meille molemmille ihan uusi juttu. Hyvinhän sekin harjoitus sujui niin kauan kuin ruudussa vain oli Milon lempilelu odottamassa. :)

Lopuksi harjoittelimme vielä kapulan ottamista suuhun, jota ehdimme jo vähän harjoitella edelliselläkin kerralla. Viime kerralla Milo nappasi kapulan samantien suuhunsa eikä antanut sitä ollenkaan pois. Ohjaaja käski meidän harjoitella pikemminkin kapulasta irrottamista kuin sen pitämistä, koska siitä kiinni pitäminen ei kerran ole ongelma. Olemme harjoitelleet sitä kotona, ja enää Milo ei suostu ottamaan kapulaa suuhunsa ollenkaan. :D Täytyy siis keksiä joku toinen lähestymistapa.

Alkusyksyn fiilistelyä

Tiistaina oli ihanan lämmin ilta, ja lähdin Milon kanssa pitkälle lenkille syyskuun alun kunniaksi. Eilen ja tänään onkin ollut jo paljon viileämpi, joten onneksi tajusimme nauttia tämän kesän ehkä viimeisestä lämpimästä päivästä. Iltaisin tulee jo nopeasti pimeää, eikä Miloa meinaa erottaa ollenkaan tummasta maasta. Onneksi saimme jo viime jouluna, ennen kuin Miloa oli olemassakaan, lahjaksi pantaan laitettavan roikkuvan heijastimen, jonka olemme nyt ottaneet käyttöön. Heijastimeen saa päälle myös kirkkaan punaisen valon, joka kyllä näkyy kauas!

Alla olevat kuvat on otettu samalla tunnin mittaisella lenkillä. Äkkiä tulee jo iltaisin pimeää, ja joka päivä vain aikaisemmin ja aikaisemmin...