Pentutokoa ja marjastusta

Viime perjantaina oli tokon penturyhmän ensimmäinen harjoituskerta Eteläpuistossa. Ryhmässä on Milon lisäksi vain neljä muuta aloittelevaa pentua, joten ohjaaja ehti keskittyä jokaiseen koirakkoon tasapuolisesti. Yhteensä treenikertoja on vain viisi, mutta sillä pääsee varmasti hyvään alkuun.

Ensimmäisellä kerralla harjoiteltiin aluksi yhdessä touhuamista, muiden koirien huomiotta jättämistä sekä katsekontaktin ottamista. Milo on alusta asti ollut hyvä silmiintuijottaja, joten kontaktin opettaminen on tapahtunut kuin itsestään. Se kuinka kauan kontakti säilyy onkin sitten eri asia... Tarkoituksena oli palkita pentu namilla tai lelulla aina sen tarjotessa katsekontaktia. Suurimmaksi osaksi se meni ihan hyvin, mutta oli niin kuuma päivä ja Milo niin levoton ja uuvahtanut, ettei edes lempilelu jaksanut kovin kauaa innostaa.

Seuraavaksi harjoiteltiin luoksetuloa, jota olemme harjoitelleet paljon jo kotonakin. Tämä harjoitus menikin ihan nappiin, ja Milo juoksi joka kertaa suoraan luokseni ihan toisten koirien vierestäkin. :)

Viimeisenä harjoiteltiin istumista ja maahan menoa. Näitäkin olemme harjoitelleet jo kotona, mutta vasta treeneissä sain kuulla, kuinka istuminen ja maahan meno oikeasti kuuluu tehdä tokossa. En ollut ennen ajatellut sillä olevan mitään väliä, mutta onneksi Milo ei ole niitä kauhean väärin oppinut! Milo sai äkkiä jutun juonesta kiinni, ja nytpä tiedän kuinka treenaan niitä kotona oikeaoppisesti.

Treenien jälkeen kävimme vielä yhden toisen pennun ja tämän omistajan kanssa rannassa kokeilemassa, josko koirat uskaltautuisivat uimaan. Järvellä kävi kova aallokko, eikä Milo uskaltanut kastella kuin varpaat. Toinen pentu kyllä kävi uimassa, ja kasteli Milonkin sitten rannassa. :)

Eilen illalla nappasin Milon mukaan ja lähdin Lempäälään poimimaan vadelmia ja mustikoita äitini, siskoni ja Nicin kanssa. Marjoja poimiessa kului aikaa lähemmäs kolme tuntia, mutta sekä Milo-vauva että Nici-vanhus saivat ajan hyvin kulumaan. Sisällä Nici ei taaskaan ollenkaan jaksanut Milon pentumaista käytöstä, mutta metsässä ne söivät sulassa sovussa mustikoita samalta mättäältä. :)

P.S. Ostimme Milolle kokeiluun valjaat. Lenkillä ne ovat siitä mukavat, että kun se innostuksissaan kiskoo hihnassa, ne eivät kurista sitä samalla tavalla kuin panta. Valjaiden pukeminen ja riisuminen vaatii kylläkin vielä harjoittelua.