Tänään aamulenkillä tuli vastaan 4-vuotias akita ja 2-vuotias mäyräkoira. Mäyräkoiralla ja Milolla synkkasi heti tosi hyvin, ja päästimmekin ne joksikin aikaa vapaiksi kunnon painileikkiä varten. Isohkoa akitaa Milo aluksi vähän arasteli, mutta hetken päästä se keksi tavan kommunikoida senkin kanssa, eikä se olisi millään lopettanut akitan naaman nuolemista. :)
Iltapäivällä lähdimme vielä koirapuistoon vanhan tutun Femman kanssa. Milo ja Femma tulevat kokoerosta huolimatta hyvin juttuun, mutta ainakin tänään niiden oli vaikea löytää yhteistä tapaa leikkiä. Femma haluaisi juosta kilpaa, kun taas Milo haluaisi ennemmin painia. Onneksi puistossa oli paljon muitakin koiria, ja kummallekin löytyi omat leikkikaverit.
Koiria tuntui tulevan koko ajan lisää, ja kooltaan pienimmästä päästä olevalla Milolla alkoi olla vähän tukalatkin oltavat jossakin vaiheessa niin vauhdikkaassa seurassa. Loppupäivän Milo sitten näyttikin tältä:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti