Junaan tutustumassa

Koska autolla ja bussilla kulkeminen on Milolla jo suurin piirtein hallussa, päätin tänään kokeilla sen kanssa junalla matkustamista. Pakkasin Milolle mukaan ruokaa, nameja ja pari lelua sekä itselleni tietysti kameran, jonka jälkeen lähdimme bussilla kohti rautatieasemaa. Liput asemalta ostettuani nousimme junaan ja matkustimme hurjan pitkän 11 minuutin matkan Lempäälään, jossa sitten vietimmekin puoli päivää vanhempieni luona. Jostain syystä Milo vinkui junassa sen vielä ollessa paikallaan, mutta hiljeni heti kun lähdettiin liikkeelle eikä inahtanutkaan koko matkan aikana. Ilmeisesti se vain oli kärsimätön ja ihmetteli, että miksei jo lähdetä. :D

Vanhempieni luona Milo tapasi jälleen Nicin. Niiden yhteiselo tuntui tällä kertaa menevän ainakin hieman paremmin kuin ensimmäisellä kerralla. Nici ei ollut enää ihan niin äreä, ja Milokin osasi jo paremmin kunnioittaa toisen omaa tilaa eikä ollut koko ajan tahallaan ärsyttämässä. Tarkoitus olisi lähteä vanhempieni ja Nicin kanssa juhannusviikonlopuksi Pohjanmaalle, saa nähdä meneekö siellä taas vähän paremmin. :)

Jotkut heelerit näyttävät siltä kuin ne hymyilisivät, ja iloksemme meidän Milo on yksi niistä! Milon korvat muuten olivat jossain vaiheessa jo hyvää vauhtia nousemassa pystyyn, mutta jostain syystä ne lerpahtivat takaisin alas. Toivottavasti ne siitä vielä nousee!