Löysimme sittenkin sellaisen metsäpolun tästä ihan meidän läheltä, jossa Miloa voi pitää vapaana. Siellä olemmekin käyneet nyt monena päivänä. :) Miloa on ainakin toistaiseksi ollut todella helppo pitää vapaana, sillä se pysyttelee mielellään meidän lähettyvillämme. Jos menemme sen mielestä liian kauas, se juoksee meidät kyllä äkkiä kiinni. Vielä ei tosin ole tullut vastaan tilannetta, jossa Milolla olisi jokin hyvä syy lähteä metsässä omille teilleen. Sitten sen vasta näemme, kun se pupu tai muu vastaava tulee vastaan, että lähteekö Milo perään vai ei. Metsäpolkuja näytti onneksi menevän vähän joka suuntaan, joten eiköhän siellä riitä tallattavaa vielä sittenkin, kun Milo on aikuinen ja tarvitsee enemmän liikuntaa.
Törmäsimme eilen illalla Milon kanssa 11 kuukautta vanhaan, lähemmäs 70 kg painavaan pyreneittenmastiffiin. Pojista tuli heti kavereita, vaikka Milo oli suunnilleen toisen pään kokoinen. Oli niin hellyyttävä näky, kun Miloa yli kymmenen kertaa painavampi koiranpentu meni maate, jotta Milon ei tarvitsisi pelätä. Eikä Milo kyllä varsinaisesti pelännytkään, vähän ehkä alkuun jännitti toisen isoa kokoa. Pyreneittenmastiffin omistajakin kehui Milon rohkeaa luonnetta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti